Tanssia ja klovneriaa yhdistävä koko perheen teos Lampi saa ensiesityksensä Hurjaruuthin näyttämöllä 17.9.2026. Kuinka esitys on saanut alkunsa ja mistä siinä on kyse? Kysymyksiin vastaa teoksen ohjaaja ja koreografi Carl Knif.
Miten esittelisit itsesi? Millainen tausta sinulla on ja miten työskentelet?
Olen alun perin valmistunut tanssijaksi ja tanssijuus on minulle edelleenkin hyvin tärkeää. Kaikki mitä luon, kumpuaa omasta fyysisyydestäni ja liikkeen tajusta. Omia koreografioitani olen tehnyt jo noin kahdenkymmenen vuoden ajan. Vuonna 2012 perustin oman ryhmäni Carl Knif Companyn.
Minulle on ollut tärkeää löytää erilaisia, epätavallisiakin alustoja, missä työskennellä koreografina. Olen työskennellyt teatterissa näyttelijöiden kanssa ja tehnyt fyysisiä teatteriesityksiä, sekä tehnyt yhteistyötä myös laulajien kanssa. Saavutettavuus taiteessa on minulle tärkeää. Olen työskennellyt kehitysvammaisten esiintyjien kanssa helsinkiläisessä DuvTeaternissa sekä malmöläisessä Moomsteaternissa.
Mistä lähti idea luoda Lampi-tanssiteos?
Hurjaruuthin teatterinjohtaja Jyrki Karttunen ehdotti alun perin yhteistyötä minulle ja klovni Gabriela Muñozille. Gabylla oli jo valmiina idea kanahahmosta ja hän oli luonut hahmon ympärille löyhän tarinan.
En ollut aikaisemmin työskennellyt klovnin kanssa. Klovnerian tekniikka oli minulle uusi ja mielenkiintoinen asia. Tapasimme Gabyn kanssa ja kommunikaatio tuntui heti luontevalta ja inspiroivalta. Aloimme työstää teoksen käsikirjoitusta yhdessä ja loimme tarinaan uusia hahmoja. Vähitellen teoksen teemaksi kirkastui oman itsensä löytäminen ja hyväksyminen.
Joutsenlampi-baletti sekä Ruma ankanpoikanen -satu toimivat kimmokkeina ja inspiraation lähteinä teokselle ja molemmista on nähtävissä joitain viittauksia myös valmiissa esityksessä. Lampi on kuitenkin oma itsenäinen tarinansa.
Millaista liikettä Lammessa nähdään?
Lammen liikekielessä isossa osassa on mimiikka, joka kumpuaa klovnerian tekniikasta. Käytämme paljon mimiikkaa, koska Lampi on sanaton teos. Lisäksi nähdään perinteistä nykytanssia, joka on höystetty viittauksilla klassiseen balettiin. Klassisuuden ja romanttisuuden lisäksi teoksen liikkeessä ja visuaalisuudessa on geometrisuutta ja kulmikkuutta sekä tietoista kaksiulotteisuutta. Ne tuovat teokseen sadun taikaa.
Minua ovat aina kiehtoneet modernismi, 1900-luvun alun taide ja silloin tapahtuneet ensimmäiset kuvataidetta ja näyttämötaidetta yhdistävät kokeilut sekä Bauhaus-estetiikka. Näistä kaikista nähdään viitteitä Lammessa.
Puvustus ja lavastus ovat teoksessa erityiset ja poikkeuksellisen visuaaliset. Miten ne ovat syntyneet?
Teen teoksessa ensimmäistä kertaa yhteistyötä pukusuunnittelija Valentina Munõzin kanssa. Valentinan kanssa yhteinen sävel löytyi nopeasti ja meidän tyylimme sopivat hyvin yhteen.
Teosteni visuaalisuus on minulle erityisen tärkeä asia. Teosteni puvustus, lavastus ja valosuunnittelu kumpuavat kaikki samasta lähtöajatuksesta ja tukevat toisiaan. Kaikkia näitä osa-alueita lähdemme kehittämään yhdessä työryhmän kanssa ihan prosessin alusta alkaen.
Valentinan kanssa työskennellessäni lähti tarkentumaan idea selkeistä muodoista ja puvuista, jotka ovat niin isoja, että ne ovat melkein lavasteita. Halusimme pukujen rytmittävän tilaa ja vahvistavan liikettä ja ilmaisua.
Tanssi ja liike vaativat aina paljon puvustukselta. Sen lisäksi klovneria vaatii erityisiä teknisiä ominaisuuksia puvuilta. Valentina onneksi tuntee tämän alan hyvin, koska on tehnyt pitkään yhteistyötä siskonsa Gabyn kanssa.
Lammessa on paljon hahmoja, ja kaikilla on hyvin näyttävät ja myös omaperäisiä teknisiä ratkaisuja vaatineet asut. Asuja luodessa piti ottaa huomioon, että esityksessä on paljon nopeita vaihtoja, koska hahmoja on niin monta ja lavalla nähdään vain neljä esiintyjää. Pukusuunnittelu ja pukujen toteutus on ollut iso ja vaativa osa-alue, jossa olemme kuitenkin onnistuneet mielestäni erittäin hyvin.
Oletko aiemmin tehnyt lapsille ja koko perheelle suunnattuja teoksia? Miksi halusit tehdä sellaisen nyt?
Olen tehnyt urani aikana perheille ja lapsille suunnattuja teoksia aiemminkin. Olen muun muassa luonut Hurjaruuthin ohjelmistoon Liisa Ihmemaassa -teoksen näyttämösovituksen vuonna 2019 sekä ohjannut lastenoopperan Var är smörgåsen? Tukholman Kuninkaalliseen Oopperaan vuonna 2023.
Lapsille ja perheille suunnattujen esitysten luomisessa minua viehättää mielikuvituksen vapaus. Se, miten mielikuvitusta saa käyttää aivan eri tavalla. Tämä saa minut tuntemaan suurta vapautta suhteessa visuaalisuuteen ja ilmaisuun. Lisäksi minua kiehtoo löytää tapa, jolla kerron tarinan ymmärrettävällä tavalla ja miten pystyn kirkastamaan kerrontaa yhä tarkemmaksi.
Erityisesti lapsille suunnattujen teosten toteuttamisessa tuntuu, että olen vielä enemmän tuntemattoman äärellä kuin aikuisille suunnatun teoksen prosessissa. Etukäteen on vaikea tietää miten lapset reagoivat esitykseen.
Kun teoksen teema alkoi tarkentumaan, huomasin, kuinka tärkeää on kertoa juuri tämä tarina lapsiyleisölle. Teos käsittelee aika kipeääkin aihetta erilaisuudesta ja itsensä hyväksymisestä, mutta lämmöllä ja lempeästi. Klovneria ja tanssi yhdessä tuovat teokseen iloa ja huumoria.
Mikä tämän esityksen tekemisessä on ollut mielenkiintoisinta?
Mielenkiintoisinta teosprosessissa on ollut tutustua klovneriaan ja Gabyyn. Työskentelemme molemmat näyttämötaiteiden parissa, mutta aika eri näkökulmista. On ollut mielenkiintoista seurata Gabyn työskentelyä, inspiroitua siitä ja oppia uutta, sekä nähdä millaisten asioiden kanssa hän työskentelee.
Vaikka olemmekin kertomassa tarinaa, tanssin alalla työskentely alkaa aina liikkeestä, muodosta tai rytmistä – jostain abstraktista elementistä. Klovneriassa taas lähdetään liikkeelle hahmosta ja sen reaktioista, siitä mitä hahmo tuntee.
Millaisen viestin haluat teoksen myötä välittää yleisölle?
Haluaisin Lammen myötä välittää viestin siitä, että on normaalia tuntea itsensä vieraaksi, ja että on myös sallittua haaveilla olevansa erilainen tai enemmän samankaltainen kuin joku muu. Silti elämässä hienoa on myös se, että olemme kaikki erilaisia. Toivon, että teos rohkaisisi meitä olemaan omia itsejämme.
Lammen esitykset Hurjaruuthin näyttämöllä 17.9.–17.10.2026. Ikäsuositus 4-v. alkaen.