Elokuvanteon kulisseissa liikkuva Talvisirkus Filmi sai ensi-iltansa 10. joulukuuta Tanssin talon Erkko-salissa. Järjestyksessään 31. Talvisirkus on saanut kriitikot ja yleisön innostumaan. Talvisirkus Filmin esityskausi jatkuu 25.1. asti.
Kuinka Talvisirkus Filmi sai alkunsa ja mistä siinä on kyse? Millaista liikettä näyttämöllä nähdään ja millainen on teoksen visuaalinen maailma? Kysymyksiin vastaa teoksen ohjaaja ja koreografi Jyrki Karttunen.
Jyrki Karttunen, mistä sait idean tehdä esityksen, joka tapahtuu elokuvanteon maailmassa?
Talvisirkus Filmin idea lähti siitä, kun aloin miettimään, mitkä asiat ovat erityisesti kiinnostaneet minua urani aikana. Yksi teoksissani toistuva teema on ollut esiintyminen sosiaalisen olemisen metaforana. Useampi aikaisempi teokseni on kertonut esityksen tekemisestä. Niinpä Talvisirkus Filmissäkin seurataan eriskummallista elokuvatuotantoa ja kulissien takaisia tapahtumia.
Haluan tuoda näyttämölle havaintoja esiintymisestä, ihmisenä olemisesta ja elämästä. Näyttämöllä ja elokuvissa ihmiset näytetään idealisoituina, ylevinä ja johdonmukaisina. Samat ihmiset ovat arjessa kuitenkin epäjohdonmukaisia ja kompastelevia. Ajattelin, että mitä jos tekisin näyttämöteoksen elokuvatuotannosta, jossa huikeat artistit tekevät huikeita temppuja ja sitten seuraavassa hetkessä heidät nähdään kahvia litkivinä säätäjinä. Ylevän ja arkisen sekä ihanteen ja realismin välinen dynamiikka kiinnostaa minua ja sopii mielestäni nykysirkukseen.
Talvisirkus Filmi kysyy, miltä tuntuu olla heitettynä elämän elokuvatuotantoon, jossa hetkittäin tuntuu, että olet oikeassa paikassa oikeaan aikaan, mutta suurimmaksi osaksi tuotanto on epäjohdonmukaista koheltamista ja outoa odottelua. Miltä tuntuu olla ihminen ja elossa tässä maailmassa?
Talvisirkus Filmi on Hurjaruuthin 31. Talvisirkus. Miten se vertautuu aikaisempiin Talvisirkuksiin?
En lähtenyt tarkoituksellisesti uudistamaan Talvisirkuksen konseptia, mutta totta kai teoksessa näkyy tyylini ja tapani katsoa näyttämöä. Esitys saattaa olla enemmän teatterillinen kuin aikaisemmat Talvisirkukset. Halusin tehdä sellaisen esityksen, joka kiinnostaa itseäni ja jonka itse haluaisin nähdä.
Talvisirkuksen idea on aina ollut tehdä toisin kuin aikaisemmin. Esimerkiksi perättäisinä vuosina ei yleensä nähdä samoja sirkuslajeja. Mutta on Talvisirkuksessa myös asioita, jotka pysyvät, ja jotka muodostavat siitä perinteen. Perinteen viehätyshän on myös siinä, että sen sisällä katsoja voi ajatella, että mitäköhän ne ovat tänä vuonna keksineet.
Toin tänä vuonna takaisin Talvisirkuksen klassikkohahmot Rotan ja Sian. Katsojilta oli tullut palautetta siitä, että hahmot pitää saada takaisin.
Mikä on erityistä Talvisirkus Filmissä?
Talvisirkus Filmissä tänä vuonna uutta on näyttämön kahdelle puolelle sijoittuva katsomo. Kahdelta suunnalta katsottava esitys pyrkii intiimiyteen.
Sirkuksen luonteeseen kuuluu se, että voimme katsoa näyttämön tapahtumien lisäksi myös muita katsojia katsomassa esitystä. Lavan kahden puolen oleva katsomo on siis eräänlainen paluu traditioon. Minusta tuntui siltä, että teoksessa nähtävät sirkusnumerot ja -temput hyötyisivät siitä, että niitä katsotaan lähempää. Tällöin niiden huimapäisyys korostuu.
Teoksen näyttämö on elokuvan kuvauspaikka, leiri, jossa yleisö näkee sekä kohtausten kuvaamisen että kuvausten takatilat ja elokuvateollisuuden tämän kaiken ympärillä. Talvisirkus Filmi on tarina siitä, kun diktaattorimainen elokuvaohjaaja oivaltaa oman intohimonsa. Tarina ehdottaa: mene kohti sitä mikä sinua kiinnostaa ja mitä rakastat.
Talvisirkus Filmi on koko perheen esitys, jonka aikuiset ja lapset saattavat nähdä hieman eri tavoin. Tarinassa on kaikille jotakin; silmäiskuja sekä lapsille että aikuisille.
Millaista liikettä Talvisirkus Filmissä nähdään?
Teoksen liikkeellinen maailma on sarjakuvamainen ja siinä on kulmikkuutta, vinksahtaneisuutta ja outoutta.
Sirkukseen liittyy valtava määrä harjoittelua ja erityistaitoa sekä liikkeen äärimmäistä hallintaa. Halusin näyttää esityksen hahmot oman lajinsa ulkopuolella inhimillisinä sekä outouttamisen kautta samaistuttavina. Katsoja voi nähdä oman outoutensa heidän kauttaan. Luulen, että meillä kaikilla on eksistentiaalinen tunne siitä, että tässä maailmassa on outoa olla olemassa.
Miten kuvailisit Talvisirkus Filmin visuaalista maailmaa?
Teoksen visuaalinen maailma on runsas ja maksimalistinen. Sen lähtökohta liittyy kuvitteelliseen historialliseen elokuvamaailmaan. Olemme kutsuneet teoksen visuaalisuutta nimellä pseudoepookki, mikä viittaa menneen ajan tyyliin, mutta aikakausi, johon viitataan, ei ole täsmällinen.
Teos sijoittuu elokuvan kuvauspaikalle, jossa suuret tähdet törmäilevät toisiinsa aamutakeissa ja iltapuvuissa. Rotat ja sika nähdään kahvitauolla dinosauruksen ja glamourtähden kanssa. Arki yhdistyy loistokkuuteen ja siitä syntyy kohtausten absurdius. Teoksessa näkyy se, mitä elokuvan katsoja eivät yleensä näe: kamerat, valonheittimet, lavasteiden liikuttelu, pukujen vaihdot sekä yleinen kuvauspaikan hulina.
Miten Talvisirkus Filmin esiintyjät valittiin?
Järjestimme syksyllä 2024 avoimen haun, jonka kautta löysimme osan esiintyjistä. Hakuun tuli valtava määrä hakemuksia. Oli hienoa pystyä valitsemaan juuri sopivat esiintyjät täsmällisesti tätä käsikirjotusta ja teossuunnitelmaa varten.
Avoimen haun aikaan käsikirjoitus oli jo pitkällä, ja kun näin millaisia hakemuksia teokseen tuli, ne kuljettivat ajattelua teoksesta eteenpäin. Osa kohtauksista ja niissä käytettävistä sirkusvälineistä muodostui saapuneiden hakemusten pohjalta.
Osan esiintyjistä tapasin ensimmäistä kertaa vasta kun aloitimme harjoitukset syyskuun lopussa. Sitä ennen olin tavannut heidät vain Zoomissa. Intuitioni oli kuitenkin oikeassa ja esiintyjistä on sittemmin muodostunut tiivis työryhmä, joka pelaa yhteen poikkeuksellisen hyvin.
Mikä tämän esityksen tekemisessä on ollut mielenkiintoisinta?
Mielenkiintoisinta on ollut päästä tekemään nykysirkusta näin taitavan porukan kanssa ja näin valtavan isossa mittakaavassa. Olemme päässeet ryhmänä todella pitkälle, ja mielestäni olemme löytäneet mielenkiintoisen tavan tehdä sirkusta ja näyttämötaidetta. Pääsimme harjoituksissa eräänlaiseen yhteisen ajattelemisen tilaan, jolloin ajattelimme teosta tekemällä sitä. Teos ikään kuin alkoi tekemään itse itseään. Esiintyjät olivat aktiivisesti mukana teoksen luovassa prosessissa.
Talvisirkus Filmi Tanssin talossa 25.1. asti. Ikäsuositus 3-v. alkaen.