Jyrki Karttunen istuu Hurjaruuthin näyttämön katsomossa.

Jyrki Karttunen: Olemme lopulta kaikki jonkinlaisia puutarhatonttuja, joissa on jokaisessa valoa itsessään

Tanssia ja sirkusta yhdistävä koko perheen Vuodenajat – puutarhatonttujen matkakuvia saa ensiesityksensä 21.9.2024 Hurjaruuthin näyttämöllä. Kuinka esitys on saanut alkunsa ja mistä siinä on kyse? Kysymyksiin vastaa ohjaaja-koreografi, teatterinjohtaja Jyrki Karttunen.

 

Mistä sait idean tehdä esityksen, joka liittyy vuodenaikoihin ja puutarhatonttuihin?

Minusta on mukavaa pohdiskella lasten kanssa sellaisia ”liian isoja” asioita, kuten elämää, aikaa ja näiden olemusta. Siitä lähti ajatus tehdä siitä myös teos, tanssi on jotenkin otollinen tapa pähkäillä. Tuntui, että vuoden kiertokulun hahmottaminen toisi juuri nyt turvaa ja jatkuvuutta kaikkien todellisessa maailmassa tapahtuvien kamaluuksien keskelle.

Haluan vaalia oman sisäisen lapseni uskoa siihen, että erilaisia henkiolentoja on olemassa täällä meidän kanssamme. Puutarhatontut (ne sellaiset nurmikoilla olevat koristeet) ovat muodostuneet minulle tämän asian symboliksi.

Esityksessä soi musiikkina Vivaldin Vuodenajat. Mikä Vivaldissa inspiroi? Saitko ensin ajatuksen tehdä esityksen Vivaldin musiikkiin vai seurasiko musiikkivalinta ennemmin kiinnostustasi vuodenaikoihin?

Ehkä ensin tuli ajatus vuoden kiertokulusta, ja sen jälkeen aloin etsiä erilaisia vuodenaikoihin liittyviä aikaisempia taideviittauksia kuvataiteesta ja musiikista. Vivaldin aikaa kestänyt ja pidetty klassikko tuntui aika heti luontevalta osalta tätä esitystä. Samalla tämä esitys kiinnittyy moniin aiempiin tulkintoihin tästä samasta Vivaldin teoksesta tätä ennen ja tämän jälkeen. Sekin sellaista kiertokulkua, elämä jatkuu.

Vivaldihan on kirjoittanut ihan konkreettisesti teokseensa esim. ukkosenjyrinöitä ja tuulta, mutta niiden suhteen olen ottanut vapauksia. Vivaldi on kirjoittanut sävelensä kuvatakseen vuodenaikoja Italiassa, minä olen ollut omissa vuodenajoissani myös hyvin paikallinen.

Esityksen lavasteet on rakennettu pahvista. Miksi?

Pahvista on kiva askarrella, ja se on materiaalina ekologista. Ja sitä on helppo kierrättää. Tästä esityksestä voi siten inspiroitua rakentamaan oman versionsa kotona. Tosin en ollut ottanut huomioon, että esiintyjät hikoilevat aika paljon, ja kosteutta pahvi ei oikein kestä…

Mikä tämän esityksen tekemisessä on ollut mielenkiintoisinta?

On mielenkiintoista tehdä koreografiaa monien tuntemaan musiikkiin. Ylipäätään klassisen musiikin käyttö on minulle vierasta ja siksi mielenkiintoista.

Mutta ehkä mielenkiintoisinta on ollut tehdä tätä juuri lapsille (ja koko perheelle), piilotella sinne omasta mielestä kaikenlaisia hauskoja juttuja. Nyt vaan jännittää, pitävätköhän muutkin niistä.

Esityksessä käytetään cyr-rengasta. Mitä se kuvastaa ja mikä on sen merkitys esityksessä?

Jokainen voi tietenkin kokea talvikohtauksen ja siinä nähtävän cyr-renkaan juuri niin kuin haluaa. Olen ajatellut, että se on kuin tontulle unessa käteen pudonnut Linnanmäen maailmanpyörän kehä, jolla tonttu voi sitten talven pimeinä kuukausina leikkiä. Se on jonkinlainen fantasia talven ihanista lumileikeistä. Niistä, kun mennään ympäri ämpäri pulkkamäessä, takki hohkaa sisältä hikeä ja kuumuutta, vaikka ulkona on jäätävä pakkanen.

Esitys kutsuu kurkistamaan valoa tihkuvaan maailmaan, josta meistä kukin on kotoisin. Mitä sillä tarkoitetaan?

Me olemme täällä kaikki osana kiertokulkua – vaikka talven tullen kaupunki pimenee, niin on myös valoa ja toivoa. Iloa, valoa ja hyvyyttä löytyy kaikkialta, koska olemme lopulta kaikki jonkinlaisia puutarhatonttuja, joissa on jokaisessa valoa itsessään. Se on ehkä minun käsitykseni mukaan se meidän ihmisten hienous, se, mitä me pohjimmiltamme (ja lapsina puhtaimmillamme) olemme.

Mikä on lempivuodenaikasi? Mitä ajattelet siitä, miten vuodenkierto ja tämä vuodenaika näyttäytyy esityksessä?

Oman lapseni (hän on optimisti) kautta olen oppinut löytämään jokaisesta vuodenajasta jotain sellaista, että voisin sen nähdä sen lempivuodenaikana.

Tässä esityksessä en ole lähestynyt vuodenaikoja mitenkään biologisesti tai ensisijaisesti luonnon kautta, vaan sellaisena vuodenkiertoon liittyvinä jaksoina, joihin liittyy niille ominaisia tonttusosiaalisia asioita (jotka ovat hyvin lähellä ihmisten sosiaalisia tapahtumia).

Olen yrittänyt laittaa sinne tästä näkökulmasta mukaan näitä tunnistettavia ja yleisiä lempijuttuja sekä sellaisia vähän koomiselta tai haikealtakin tuntuvia juttuja.

Mutta en kiellä, kyllä minä ehkä eniten kesästä pidän. Voi pukeutua huolettomasti ja lomalla voi laiskotella. Olen syntynyt kesällä, ehkä se johtuu siitä.

 

Vuodenajat – puutarhatonttujen matkakuvia Hurjaruuthin näyttämöllä 21.9.–19.10.2024. Ikäsuositus noin 4-v. alkaen.

Lue lisää ja osta liput!

 

Neljä esiintyjää ruskeissa haalareissa. Yksi ratsastaa pyykkinarulla roikkuvalla possulla ja pitelee jäätelöä, jota muut tavoittelevat.
Vuodenajat. Kuva: Marko Mäkinen